This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.
Etusivu
"Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt."
SUOMI JA TALOUS ENSIN
Suomen valtion velka on tällä hetkellä yli 140 miljardia euroa. Valtion voimakas velkaantuminen on osittain seurausta koronapandemiasta ja Ukrainan kriisistä. Suurin osa velkaantumisesta on kuitenkin suoraan seurausta huonosta poliittisesta päätöksenteosta. Syyllinen nykytahdin velkaantumiseen on Suomen hallituksen epäjohdonmukainen talouspolitiikka ja hallituksen päätökset kustannusten holtittomasta lisäämisestä budjetin eri sektoreilla.
Nykyinen hallitus on myös laatinut kaikkien aikojen vaalibudjetin vuodelle 2023. Valtion budjetti 2023 on yli 80 miljardia euroa. Kasvua verrattuna vuoden 2022 budjettiin on yli 16 miljardia euroa ja prosenteissa 25 %. Suomen julkinen velka onkin tällä hetkellä ennätystasolla 71 % bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Samalla naapurimaamme Ruotsin valtion velka laskee ollen vain 32 %.
Suomen kansantalouden kehittyminen 2010–2022 on ollut EU-maiden heikoimpia. Liian laajapohjaiset, heikot hallitukset kompromisseineen kaikissa mahdollisissa asioissa, sekä rakenteeltaan liian kapea elinkeinoelämä eivät ole pystyneet saamaan aikaiseksi tarpeeksi nopeaa kasvua. Vihreä siirtymä nykytason tavoitteilla lisää julkisen talouden kustannuksia enemmän kuin tuo taloudellista hyötyä. Liian nopeat hiilineutraalisuustavoitteet luovat enemmän jakolinjoja kuin tuovat yhtenäisyyttä.
Julkinen talous on tasapainotettavissa yksinkertaisin ratkaisuin seuraavan kymmenen vuoden aikana ilman että joudumme leikkaamaan kansalaisten palveluista. Kysymys onkin, ovatko puolueet valmiita tinkimään perinteisistä omista ideologisista vaatimuksistaan.
Seuraavilla ratkaisuilla säästetään yli 50 miljardia tulevina 10 vuotena
1
Alle 100 kuntaa on riittävä määrä pyörittämään 5,6 miljoonan asukkaan maata. Säästöä 20–40 miljardia
Tanskassa, joka on väkiluvultaan samansuuruinen kuin Suomi, on vain 98 kuntaa. Suomen kuntien menot vuonna 2020 oli 48,3 miljardia.
2
Poliittisten puolueiden tukien keventäminen. Säästöä 200 miljoonaa
Puolueet saavat rahaa lukemattomista eri lähteistä. Kaikki rahavirrat on saatava läpinäkyviksi ja poliittiset sekä ideologiset järjestötuet on lopetettava.
3
Kolmannen sektorin tukien leikkaaminen. Säästöä yli 3 miljardia
Suomessa jaetaan taloudellisia tukia kulttuurille sekä järjestöille eri ministeriöiden, kuntien, hyvinvointialueiden, aluehallintoviranomaisten (AVI, ELY), maakuntaliittojen ja veikkauksen ym. julkisen sektorin toimijoiden budjeteista useita miljardeja vuodessa.
4
Ahvenanmaan itsehallinnon laajentaminen tai supistaminen. Säästöä 3 miljardia
Ahvenanmaa on Suomelle kustannus. Ahvenanmaalle maksettava tasoitusmaksu on 200 miljoonaa ja verotasoitusmaksu 96 miljoonaa (2023).
5
Säätiöiden ja työmarkkinajärjestöjen tuloverovapauden lopettaminen. Lisätuloja 5 miljardia.
Ammattiyhdistykset ja yleishyödylliset säätiöt on vapautettu pääomanveron piiristä.
6
Kehitysavun uudelleen organisointi. Säästöä 5 miljardia.
Yhteiskunnan heikompiosaisten auttaminen on sivistyneen yhteisön merkki. Suomessa kehitysapua on jaettu vuosikymmeniä holtittomasti. Tukien saajien seurantaa ja kontrollia on laiminlyöty.
7
Vihreän siirtymän tehokkaampi kohdentaminen. Säästöä joka sentti.
Jokainen haluaa elää puhtaassa maailmassa. Ei syöpää aiheuttavia raskasmetalleja, ei savuavia piippuja eikä saastuttavia autoja vaan puhdasta vettä, muokkaamatonta ravintoa ja päästötöntä energiaa.
Rakenteellinen korruptio kuriin
Suomi on siis velkaisempi kuin koskaan historiansa aikana. Heikoilla poliittisilla johtajilla, suomalaisella mulle-sulle -politiikalla, hiljaisilla kartelleilla ja rakenteellisella korruptiolla on ollut pitkäaikaiset seuraamukset valtion talouden tehottomuuteen ja velkaisuuteen.
Yrittäjyys kasvuun
Yritykset tuottavat kaksi kolmasosaa Suomen arvonlisäyksestä. Yritykset luovat tuottavat työpaikat, pitävät kansantalouden pyörät liikkeessä, kehittävät suurimman osan innovaatioista ja vahvistavat osaltaan Suomen kilpailukykyä.
Raideinvestoinnit jäihin
Elämme poikkeuksellisia aikoja. Euroopassa käydään julmaa hyökkäyssotaa, korona vahingoittaa edelleen kansainvälistä kauppaa ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Elinkustannusten sekä korkojen nousu vaarantaa ihmisten arkea, ja kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on ennätyksellisen alhaalla.
Sähkömarkkinat kuntoon
Sähköyritykset eivät myy tappiolla. Markkinoille tuodut uudet tuotteistetut sähkön myyntihinnat eivät vastaa totuutta. Arvio tulevan kevään ja kesän sähköpörssin hintatasoon on jo tiedossa, ja siksi myyntiyhtiöt sitouttavat kansalaisia pitkiin ja kalliisiin määräaikaisiin sopimuksiin.