Perustuslakivaliokunta on kuullut laajasti toistakymmentä eri asiantuntijaa hallituksen suunnitteleman rajalain takia. Julkisoikeuden professorit, apulaisprofessorit sekä perustuslain asiantuntijat ovat olleet yksimielisesti kriittisiä suunniteltua rajalakia kohtaan.
Asiantuntijoiden samanmielisyys vahvistaa valtiokeskeisen koulutusjärjestelmän vaikutusta. Asiantuntijamme ovat samoin ajattelevia yhteiskunnan elättejä. Koulutuksen jälkeinen palkka tulee valtion syvistä taskuista, joten itsenäinen ajattelu on taloudellinen riski.
Puurot ja vellit sekaisin
Asiantuntijat kertovat erottavansa oikeudellisen ja poliittisen tulkinnan. Tällaiset puheet ovat korruptiota ja politiikkaa parhaimmillaan. Perustuslain 22 § on selkeä: ”Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.” Perustuslaki on maan korkein normi, eikä siinä mainita mitään kansainvälisistä sopimuksista. Asiantuntijat tuntuvat pitävän kansainvälisiä sopimuksia perustuslakia tärkeämpinä. Marssijärjestys on väärä.
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset tulevat voimaan vasta, kun ne on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön eli tässä tapauksessa perustuslakiin. Näin ei perustuslain osalta ole tehty.
Asiantuntijat ovatkin lähteneet tekemään politiikkaa rajalakiin liittyen ja tulkinnoillaan pyrkivät venyttämään laintulkintaa sekä ideologista agendaansa. Tästä on laissa aina kysymys. Lakien kirjoittajat jättävät lait avonaisiksi, jotta kulloinenkin vallassa oleva taho voi tulkintaa laventaa haluttuun suuntaan.
Professorit ovat oikeassa yhdessä asiassa
Perustuslakivaliokunnassa kuultavat asiantuntijat ovat oikeassa yhdessä asiassa: perustuslakivaliokunnan roolia pitää pohtia. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakituomioistuimen tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Tämän pitäisi herättää kysymyksiä siitä, miksi nykyistä järjestelmää halutaan ylläpitää ja ketä se todella hyödyttää?
Rajalaki on investointi tulevaisuuteen
On mahdollista, että rajalakia ei lähiaikoina tarvitse soveltaa. Se onkin ennenkaikkea investointi tulevaisuuteen. Meillä ei ole ennustuskirjaa siitä, miten Venäjän ja kolmansien maiden kehitys etenee. Suvereenin valtion on aina omattava sellainen lainsäädäntö, jolla voidaan nopeasti vastata niin ulkoisiin kuin sisäisiin uhkiin.
Se, että nyt vuonna 2024 joudumme miettimään tällaisia lakimuutoksia, kertoo enemmän siitä, että niin perustuslaki kuin rajalaki ovat vajavaisia. Korjaustoimenpiteet ovat siis perusteltuja.
+1
