Aluevaalien heikon äänestysprosentin pitäisi herättää meissä kaikissa suurta huolestuneisuutta. Ratkaisumalleja äänestysaktiivisuuden korjaamiseksi on kuitenkin olemassa. Päättäjien on nyt vain ryhdyttävä toimeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset äänestävät kohtuullisen hyvällä prosentilla vain presidentti- ja eduskuntavaaleissa. Kunta- ja eurovaalit sekä juuri käydyt hyvinvointivaalit kertovatkin demokratian pimeästä ajasta maassamme.
Euroopan parlamentti tutki nuorten (18–24-vuotiaat) äänestysaktiivisuutta EU-vaaleissa ja tässä tilastossa Suomi sijoittui selkeästi heikoimpien maiden joukkoon. Vain Slovakiassa äänestettiin heikommin kuin Suomessa. Korona on huono selitys matalaan äänestysaktiivisuuteen. Suomalainen nuori on teknologian edelläkävijä. Vanhakantainen kynä-paperi-koppi-äänestys ei tuskin kiinnosta zetoja eli swaippaussukupolvea. Zetojen kun on vaikea edes löytää mitään yhtymäkohtaa 80- ja 90-luvuilla syntyneistä milleniaaleista, saati sitten pölyttyneistä poliitikoista ja heidän jupinoistaan.
Ratkaisu demokratian vajeeseen on silmiemme edessä eli verkossa. Vuonna 2017 oikeusministeriön toimesta tehtiin selvitys nettiäänestyksen edellytyksistä Suomessa. Tällöin loppulauselmassa todettiin muun muassa, että äänestysteknologia ei ole vielä riittävällä tasolla. Tämän raportin yhteenvedosta ja mahdollisesta poliittisesta ohjaamisesta voi kukin olla mitä mieltä tahansa. Faktaa on kuitenkin se, että tietotekniikan digitaalisen turvallisuuden alalla on otettu muutamassa vuodessa merkittäviä loikkauksia.
EU:n tietosuoja asetukset sekä turvallisuutta parantavia teknologisia ratkaisuja, on mm. EU-valtioiden tietosuoja-asetus GDPR, digitaalisen allekirjoituksen standardi (DSS Digital Signature Standard), EU-asetus eIDAS sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista, (TUPAS) suomalaisten kansainvälisesti arvostettu vahvan tunnistautumisen järjestelmä sähköisessä asioinnissa ja kryptovaluuttojen anonymiteettiin perustuva lohkoketjuteknologia.
Ratkaisut luotettavaan sähköisen äänestyksen mahdollistamiseen ovat siis olemassa. Nyt vain odotetaan sitä, onko perinteiset valtapuolueet kokoomus, SDP ja keskusta valmiita astumaan uuteen aikakauteen ja aloittaman sähköisen e-äänestyksen valmistelun mitä pikimmin. Vai kiehtovatko vallan labyrintit sekä vuosia rakennetut hyvä veli -järjestelmät enemmän kuin demokratian mahdollistaminen kaikille ihmisryhmille?
Palaan vielä nuorten äänestysaktivisuustutkimukseen. Ruotsissa 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti oli 66 %. Suomessa vastaava luku oli 10 %. Belgiassa ja Virossa e-äänestys on toiminut moitteettomasti jo vuosia. Tämä kertoo ennen kaikkea e-äänestyksen luotettavuudesta. Äänestysprosentti Belgiassa 18–24-vuotiaiden kohdalla on lähes 90 %, mutta siihen sisältyykin pieni jippo, mitä voisimme myös Suomessa harkita, eli äänestyspakkoa.
Joko Suomessa oltaisiin valmiita astumaan uuteen aikakauteen?
Lähteet: Oikeusministeri, Euroopan parlamentti, Scytl
