KERAVA – VANTAA KUNTALIITOS ON AINOA OIKEA RATKAISU TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN

Hyvinvointialue uudistus on tullut tiensä päähän, ennen kuin se on edes kunnolla alkanutkaan. On sanomattakin selvää, että kokonaisbudjetiltaan 21 miljardin suuruinen hallintorakenteiden muutos keskellä historiallista globaalia epidemiaa ja taloudellisen epävarmuuden ajassa on vastuuton ja moraaliton teko. Sanonta ”tehtyä ei saa tekemättömäksi” ei ole nyt vastaus tulevaisuuden haasteisiimme.

Suomen valtio ei tule selviytymään tulevista hyvinvointialueiden miljardi kustannuksista ilman massiivista velan lisäystä. Tuottavuuden nousu ja työpaikkojen määrän kasvu yksityisille työmarkkinoille ei toteudu, jos valtiontalous sakkaa ja korkeat korot sekä inflaatio vievät leivän kuluttajien pöydästä. Rakenteelliset muutokset, niin kuntasektorilla kuin hyvinvointialuilla on käynnistettävä välittömästi. Suomessa on 309 kuntaa ja 21 hyvinvointialuetta. Oikea kuntaluku 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa on 21.

Omassa kunnassani Vantaalla sote vastuut hoidettiin aikaisemmin yhdessä lautakunnassa ja yhdellä toimialajohtajalla. Nyt Vantaa – Kerava hyvinvointialueen hallintotyöntekijöiden palkka budjetti ja luottamushenkilöiden hillorahat vuodelle 2023 ovat  kymmeniä miljoonia suurempia, kuin Keravan ja Vantaan aikaisemmat vastaavat kustannukset yhteensä. ICT-muutokset ja palkkaharmonisointi tulevat lisäämään kuluja useilla miljoonilla. Kaikki nämä tehdään velkarahalla ja ilman, että on tehty yhtäkään merkittävää parannusta veronmaksajan palvelujen laadun kehittämiseksi.

Keravalaisen kuin vantaalaisen päättäjän ei pidä paeta vastuutaan. Kuntaliitos on ainoa järkevä vaihtoehto, joka toteutuessa antaa mahdollisuuden julkiselle sektorille tuottaa kustannustehokkaasti sitä tehtävää, mikä sille lain mukaan on määrätty.

Suomen julkisyhteisöjen yhteinen velka on n. 170 miljardia, josta valtion osuus on n. 132 miljardia. Nämä kaikki velat kuuluvat kaikille suomalaisille kunta rajoistamme riippumatta. Vantaa ja Kerava voisivat olla edelläkävijöitä ja käynnistää historiallinen kuntauudistusten sarja.

Vantaa – Kerava kuntaliitoksella säästetään hallinnollisia kustannuksia helposti yli 50 miljoona vuodessa. Päällekkäisiä virkoja vähentämällä, ostopalveluja tehostamalla, infrahankkeita järkeistämisellä, joukkoliikennettä kehittämällä ja tehottomia toimintoja ulkoistamalla kevennetään niin kuntaveroa kuin kuntabudjettia merkittävästi.

Myös yhteiskunnallisen keskustelun aloittaminen siitä, mikä on julkisen sektorin oleellinen tehtävä ja kuinka turhaa lainsäädäntöä ja kuntien velvoitteita voitaisiin keventää, olisi hyvä myös aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Muistutuksena. Julkinen sektori tarvitsee veronmaksajaa, mutta tarvitseeko veromaksaja nykyisenkaltaista julkista sektoria?