Journalistipalkinnolla palkittua toimittaja Risto ”Hietsu” Hietasta lainaten, ”kunta on monille luottamushenkilöille ikään kuin oma liikeyritys, jonka ostopalveluita, budjettia kuin kaavoitusta ohjaa oma tai lähipiirin taloudellinen etu” ideologisen politiikan lisäksi. Monissa kunnissa luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat vuosikymmeniä tehneet päätöksiä tämän rajan molemmin puolin.
Veronmaksajien piikkiin on pidetty perinteisiä ravintolailtoja ja tehty seminaarimatkoja. Virkistys- ja edustuskulujen mittavia kuluja ei enää kyseenalaisteta. Ne on ikään kuin otettu talon tavaksi, ja kysyttäessä kustannukset selitetään demokratian hintana.
Vantaalla valtuustokausi pääsi kunnolla käyntiin alkusyksystä 2021. Reilun vuoden aikana moni lautakunta on ehtinyt tekemään jo useita koulutus- ja seminaarimatkoja perinteisten ravintolailtojen lisäksi. Pisteenä iin päälle valtuutettujen itsellensä järjestämä Vantaan raitiovaunureitin ajelu 8.9.2022. Kaikille tuttuakin tutumpi ratikkareitti haluttiin ajaa lävitse tilausajona seisovan pöydän herkuilla höystettynä. Hintalappu veronmaksajille ”vaatimattomat” noin 25 000 €.
Vantaalla kaupungin ja hyvinvointialueen (VaKe) luottamushenkilöiden valtuustokauden voitelukustannukset lasketaan miljoonissa. Todellisia kustannuksia on vaikea selvittää, koska kustannuksia hävitetään lukemattomien kustannuspaikkojen alle. Julkisen sektorin hallinon läpinäkyvyys onkin suurelta osin täysin silmänlumetta.
Kuinka huonossa kunnossa pitää toimintaympäristön olla ennen kuin luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat valmiita leikkaamaan yllä mainitun kaltaisia ei-välttämättömiä kustannuksia?
Seuraavat kolme esimerkkiä kertoo hyvin sen, mitä tasapuolisesti kaikille luottamushenkilöille luvatut virkistystoiminnat voivat aiheuttaa, tai pikemminkin ehkä sen, mitä hankkeita verorahoilla tehdään ilman että niiden järkevyyttä riittävästi kyseenalaistetaan.
1. Puolueiden rahavirran turvaaminen. Koska jäsenmaksuja ei pystytä keräämään riittävästi, puolueet tarvitsevat lukemattomia muita tulonlähteitä toimintansa ylläpitämiseen. Näitä ovat valtuustorahat, poliittiset ja ideologiset järjestö- ja yhdistysavustukset, turhat hallinnolliset jaostot ja lautakunnat ja niistä tulevat palkkiot jne.
2. Kaavoituspolitiikka. Lähipiirin ja rahoittajien omistamien tonttien hintoja moninkertaistetaan muuttamalla kaavoja esim. kerrostalokaavoiksi. Viime vuosikymmeninä kerrostaloja on rakennettu Vantaalle niin paljon, että Suomen muuttovoittoisimpana kuntana Vantaa ei löydä vapaisiin vuokra-asuntoihin asukkaita riittävästi. 18.9.2022 Vantaalla oli vapaita vuokra-asuntoja noin 4 000 kappaletta (lähde: vuokraovi.com ja etuovi.com).
3. Julkisten alojen budjettien tarpeeton kasvattaminen. Lähes kaikki puolueet elävät täysin julkisesta rahasta. Valtapuolueiden eli SDP:n ja kokoomuksen äänestäjistä merkittävä osa työllistyy valtiolla, kunnilla tai näiden omistamissa yhtiöissä. Valtion ja kuntien budjettien nousulle löytyykin aina selitys. Pohdintaa kunnan ja valtion roolista ei käydä Suomessa riittävästi. Kaukana ovat ne ajat, jolloin markkinataloudesta vielä toivottiin valtio- ja kuntahallinnon pelastajaa.
Suosittelen lukemaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksen 18.9.2022 https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009065914.html?share=5cc017d5d0a725ef63353ed3bc3f3dce
Kirjoitus kertookin hyvin sen, mihin Suomi ja Eurooppa ovat matkalla. Sosialistinen valtiomalli lähenee uhkaavasti. Yhteiskuntarakenteiden muutos on välttämätöntä ja tulevat vaalit ratkaisevia Suomen hyvinvoinnin kannalta.
Miten korruptiota voidaan vähentää?
Ryhtiliike lähtee hallinto- sekä kuntalain uudistamisesta. Esteellisyyspykälät pitää kirjoittaa selväsanaisesti ja ohjaavammin. Tulkinnan mahdollisuutta ei saa olla. Kuntalainsäädäntöä pitää keventää ja kuntien velvollisuuksia vähentää merkittävästi.
Eri ministeriöiden sekä kuntien jakamat ideologiset sekä poliittiset tuet on lopetettava, ja kolmannen sektorin tukien välttämättömyyttä analysoitava uudelleen.
Talouskurin ja suhdannepolitiikan tuominen osaksi työvalikoimaa budjettien laadinnassa. Valtiojohtoisen ajattelun välttäminen.
Korruption ja kartellien kitkemiseksi kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä KRP:n resurssien lisääminen ja toiminnan tehostaminen.
