Sähkömarkkinat kuntoon

Sähköyritykset eivät myy tappiolla. Markkinoille tuodut uudet tuotteistetut sähkön myyntihinnat eivät vastaa totuutta. Arvio tulevan kevään ja kesän sähköpörssin hintatasoon on jo tiedossa, ja siksi myyntiyhtiöt sitouttavat kansalaisia pitkiin ja kalliisiin määräaikaisiin sopimuksiin. Vaikka poliitikot ovat kilvan kiitelleet alennettuja hintoja, niin sähkön juuri ongelmaa ei ole ratkaistu. Voittaja on edelleen kunnan kasvoton energiantuotantolaitos ja valtion verokirstu.
Suomessa Olkiluoto 3 ja Porin hiilivoimala on pidetty kiinni, ja Ruotsissa ydinvoimaloiden huollot on ajoitettu keskitalveen. Tämä on ollut heikkoa poliittista ja sähköyhtiöiden operatiivista johtamista.
Nors Pool -sähköpörssi on osoittanut toimimattomuutensa kriisiaikana. Suomen sisäiset sähkönjakeluverkostot ovat erinomaisessa kunnossa, mutta sähkömarkkinalaki on puutteellinen. Kunnan omistama sähköntuotantolaitoksen ensisijainen tehtävä on myydä tuotettu sähkö oman kunnan yrityksien ja asukkaiden tarpeisiin. Ahneuden, heikkojen poliitikkojen ja huonon lainsäädännön takia näin ei tehdä.
Keinotekoinen kilpailutilanne ajaa yhtiöt tekemään keinotekoisia ratkaisuja. Taustalla on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Lähes kaikki tuotantolaitokset myyvät tuotetun sähkön Nord Pool -sähköpörssiin, vaikka mikään laki ei tätä velvoita. Syynä ovat satumaiset tuotot, joita voidaan kutsua ”lisäveroksi”.
Suomessa ylituotanto pitäisi ohjata ensiksi sisämarkkinoiden käyttöön. Mikäli sähköä tuotetaan enemmän kuin sisämarkkinat kuluttavat, niin vasta tämän jälkeen ylimääräinen sähkö voidaan myydä esim. Nord Pool -sähköpörssiin.
Kylmät talvet tulevat tulevaisuudessakin ja sähkömarkkinoiden valuviat on korjattava hyvissä ajoin.
Ratkaisukeinoja on useita. Kysymys onkin enää siitä, ovatko poliitikot valmiita tekemään kansalaisten ja yritysten etujen mukaisia energiapäätöksiä, vai määritteleekö jokin muu kasvoton taho Suomen energiapolitiikan suunnan.