Suomen talous ei ole kehittynyt 2000 – luvulla juuri ollenkaan. Parhaiten sen ymmärtää muutamalla laskutoimituksella.
Vuonna 2000 BKT/ per capita oli 34 145 th. €. Vuonna 2022 BKT oli 42 291 th. €. Inflaatiokorjattuna vuoden 2000 BKT:n summaksi tulee 37 952,71 th. €. Eli kansantalous on noussut vaivaset 11 % 22 vuodessa.
Kansantaloutta mitataan BKT:llä (bruttokansantuote). Tämä sopii erityisesti oman maan kehityksen seuraamiseen. Mittaustavat pysyvät samanlaisina, joten vertailu on helppoa. Eri kansantalouksien vertailuun BKT ei välttämättä sovellu. Hyödykkeet ovat maissa erilaisia ja valuuttakurssi muutokset aiheuttavat lisää ongelmia.
Kehityksen suunnasta BKT kuitenkin kertoo. Albania on ollut vuosia Euroopan takapajula. Nyt Albanian BKT:n ennustetaan kasvavan vuoteen 2028 mennessä 36,47 %. Tasaisella kasvulla se siis ylittää vuonna 2050 Suomen BKT:n per capita.
Suomen talous on näivettynyt – Julkinen sektori kuitenkin kasvaa rajusti
Vaikka yksityinen talous ei Suomessa kehity, niin julkisen sektorilla menee paremmin kuin koskaan. Budjetit kasvavat rajusti ja työvoiman määrä lisääntyy, vaikka väkiluku Suomessa on 2000-luvulla kasvanut vain 6,3 %
Vuonna 2000 Suomen valtion menot oli 33 mrd. €. Vuonna 2023 menoja arvioidaan olevan noin 83,2 mrd. €. Eli valtion menot ovat lisääntyneet 152 %. Kyllä luit oikein. 152 %
Samaan aikaan valtion on velkaantunut myös roimaan tahtiin. Vuonna 2000 Suomen valtion velka oli 63 mrd. € ja vuonna 2022 141 mrd. €. Eli kasvua 123 %. Koko julkisen sektorin yhteenlaskettu velka vuonna 2022 oli 194 mrd. €. (valtio + kunnat)
Kansa imetään kuiviin – vain pieni osa suomalaisista tekee ”oikeita töitä”
Mistä rahat Valtion kasvaviin budjetteihin sitten tulevat? Vuodesta 2000 alkaen Suomi on ottanut velkaa keskimäärin 10,3 mrd. € vuodessa. Tyllisyysaste on noussut 64,2 % – 73,7 %. Tulovero peritään noin 4,5 mrd. € enemmän.
Yleinen arvonlisäverokanta on noussut 2 %-yksikköä, joka yhdessä inflaation kanssa on kasvattanut verotuloja 11,5 mrd. €. Samoin eri verolajien määrää on lisätty merkittävästi ja kasvua on saatu 4,7 mrd. €.
Suomen ongelma on se, että vain pieni osa väestöstä tekee ns. ”oikeita töitä” ja saa toimeentulonsa tuottavalta yksityiseltä sektorilta. Tilastokeskuksen tilastot ovat virheellisiä. Kuntien ja valtion in house ja out house yhtiöiden työntekijät sekä kolmannen sektorin työntekijät on listattu yksityiselle sektorille. Tämä vääristää tilastoja merkittävästi. Kolmas sektori työllistää jopa 650 th. ihmistä. Rahat tulevat pääosin valtion kirstusta.
Julkisen ja yksityisen sektorin työntekijä määrät ovatkin lähes samankokoisia, jos tilastointitapa muutettaisiin. Tämä yhtälö on kestämätön. Suomesta onkin tulossa Euroopan uusi Albania, nopeammin kuin moni meistä tajuaakaan.
