Olen jo useammassa blogissani maininnut, että Suomi on matkalla kohti konkurssia, mikäli mitään radikaalia muutosta ei tapahdu välittömästi. Kuinka huonossa kunnossa Suomi sitten todellisuudessa onkaan?
Julkisen sektorin talouden hoitoa pitäisi verrata yrityksiin. Suomi Oy Ab:ta ja kotikunnan taloutta pitää hoitaa paremmin kuin yrityksiä, sillä kyseessä on meidän kaikkien yhteiset varat.
Miten me äänestäjät sitten voimme vaikuttaa Suomen menestymiseen? Helposti. Olla äänestämättä niitä kansanedustajia ja kunnanvaltuutettuja, jotka vuosina 2008–2021 ovat olleet vallassa. Perusteluna Suomen valtion ja kuntien talouden surullinen tilanne. Taidot eivät selkeästi ole riittäneet, koska koko maa on saatu kuralle.
Trumpin sanoin: YOU’RE FIRED!
Valtion velan määrä
Hallituskauden lopussa valtion velkaa arvioidaan olevan 200 mrd. €. Velka kasvaa neljässä vuodessa 47,5 mrd. eli noin 31 %.
Velan määrän vertailu pörssiyhtiöihin avaa näkymiä paremmin. Suomi Oy:n tulot vuodelle 2024 on arvioitu olevan 87,9 mrd. € ja vuoden lopussa nettovelkaa olisi n. 171 mrd.€. Velkaa olisi tulovirtaan suhteutettuna n. 195 %, mikäli vuoden 2024 luvut toteutuvat.
Vertailun vuoksi Nokian vastaava luku vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan on 86,25 % ja Koneen 52 %. Velkaisten Fortumin 180 % ja Finnairin 157 % luvut ovatkin sitten lähempänä Suomea.
Suomi Oy:n osakkeen arvo lähes 0 € – Osinkotuloja ei ole näköpiirissä
Suomen valtion budjetti on ollut vuodesta 2008 lähtien alijäämäinen. Velan kasvu on ollut vuodesta 2008 alkaen eksponentiaalista. Velka on kasvanut hallituskauden lopussa arviolta 207 %.
Mikä olisi valtion osakkeen arvo, jos Suomi Oy olisi pörssissä? Todennäköisesti Valtion osakkeen arvo olisi lähellä nollaa. Osakkeiden määrät olisi splitattu jo useaan kertaan.
Osakemarkkinat pyrkivät ennakoimaan tilannetta tulevaisuuteen. Suomi Oy:n tilanne näyttääkin huolestuttavalta. Osinkoa tuskin tultaisiin jakamaan vuosikausiin. Alijäämäiset budjetit ovat tulleet jäädäkseen.
Suomen luottoluokitus AA+ ei kerro totuutta. Valtioiden julkisen velan suhteuttaminen BKT-lukuihin vääristää mielikuvia talouden todellisesta tilasta. Valtioiden tilastointitavoissa on suuria poikkeavuuksia.
Valtiot omaavat laittomia ja laillisia keinoja talouden korjaamiseksi. Eläkevaroihin voidaan tarvittaessa koskea ja lainsäädäntöä muuttaa. Tässä vaiheessa viimeistään mitataan kansalaisten muutosvoima.
