HS kertoi 9.11.2023, että ”lentorata” nytkähti eteenpäin. Menikö sinullakin aamumurot väärään kurkkuun?
Suomen hallituksella on vain yksi toimiva ratkaisu. Suomi-Rata Oy:n, Itärata Oy:n ja Turun tunnin Juna Oy:n yhtiöiden toiminta on lopettava sekä Vantaan Ratikan rahoittamien laitettava jäihin.
Valtiovarainministeriön neuvoista on otettava vaarin. Raidehankkeiden liikennöinti- ja käyttäjämaksut eivät ole reaalituloja, vaan ikään kuin lisäveroa. Kiinteistötaloudelliset hyödyt ovat minimaalliset ja julkisen sektorin rahoitus on oleellisin ratkaisu.
Lentorata, niin kuin muutkin raidehankkeet vievät maamme lopullisesti suohon, mistä ei nousta kuin IMF:n ja EKP:n kurinpalautuksella.
Uuvutus taktiikalla ja korruptiolla eteenpäin
Vasemmiston ja Kokoomuksen oikeistososialistit osaavat pitkän pelin. Uuvutus taktiikka on liian läpinäkyvää. Rakennussuunnitelmia, kaavoja, tietoisesti manipuloituja kannattavuusselvityksiä, arviointiselvityksiä ja poliitikoille suunnattuja cocktail-tilaisuuksia tehdään solkenaan.
Tavoitteena on, että poliitikot taputtavat karvaisia käsiään ja raidehankkeet hyväksytään, vaikka julkinen velka räjähtää käsiin. Näin toimittiin mm. Vantaan ratikan osalta.
Korruptio kukoistaa
Suomi on rakenteellisen korruption mallimaa ja raidehankkeet ovat tästä hyvä esimerkki. Rakennus- ja kiinteistöalan merkitys kansataloudelle on merkittävä. Tämä vetää puoleensa nuoria politiikan nousukkaita, joilta puuttuu politiikan sisällön sielu ja juuret.
Valtionhallinnon ja kuntien päättäviin elimiin on tietoisesti ohjattu raidehankkeiden kannattajia. HSL:n hallitus, MAL-työryhmät, pääkaupunkiseudun kunnanhallitukset kuin lautakuntien jäsenistä monet ovat kiinteistöalan marionetteja.
Rakennus- ja kiinteistöala ei ole huolissaan vasemmisto poliitikoista. Tästä pitää huolen pörssiyhtiö Kojamo Oyj sekä globaali ilmastonmuutos epidemia. Ammattiyhdistysten alajärjestöt varmistavat suunnan rahoittamalla johtavia vasemmiston paikallispoliitikkoja kuin valtakunnan tähtiä.
Onko tolkun väki vähenevä luonnonvara?
Turun Tunnin juna, Suomi-rata ja itäradan kustannukset olisivat arvion mukaan 13 mrd.€ investointi. Laskelmat on tehty ennen globaalia pandemiaa ja inflaatiota. Todellinen investointikustannus varmaan noin 100 % suurempi. Tästä Vantaan Ratikka toimii hyvänä esimerkkinä.
Suomen julkisen sektorin velka on noin 200 mrd. €. Raidehankkeet lisäisivät velan määrä noin 10 %. Summa voi kuulostaa pieneltä. Jos, investointia verrataan kansantalouden kasvuun 2000-luvulla, niin näkökanta lavenee.
2000-luku on ollut kituuttamisen aikakautta. BKT on kasvanut vain 11 % (inflaatio korjattu), mutta julkisen sektorin budjetit ovat kasvaneet kunnasta ja valtiosta riippuen 150–200 %. Valtion velka on kasvanut yli 150 %.
Mitä sinä ajattelet? Uskotko Sinä, että nykyinen, kuin tulevat hallitukset saavat tuottavuuden nousuun ja velka-asteen laskuun. En minäkään!
Mitä tolkun väki tekisi tässä tilanteessa?
