Vantaa tarvitsee kriisiajan johtajuutta ja parempaa talouden realiteettien sisäistämistä Vantaan nykyisten päättäjien keskuudessa. Myös päätöksenteon ammattimaisuudessa on parantamisen varaa. Vantaan jo toistamiseen epäonnistunut kesäterassin yrittäjävalinta on vain jäävuoren huippu. Kaupungin budjetissa kesäterassi on olematon kustannus, mutta kilpailutuksen lopputulos ei valitettavasti kestä päivänvaloa.
Kriisiajan johtaja palkataan yleensä vasta, kun yrityksen tai kunnan taloudellinen kantokyky on jo romahtanut. Vantaalla ennakointi olisi viisas ratkaisu. Kokenut ja ansioitunut kriisiajan johtaja voisi omalla arvovallallaan ja kokemuksellaan rauhoittaa innokkaita valtuutettuja tekemään maltillisimpia sekä kestävämpiä talouteen vaikuttavia ratkaisuja.
Luottamukseni Vantaan nykyisen kaupunginhallituksen pragmaattiseen päätöksentekoon sekä nykyisen johtajuuden kyvystä vastata taloudellisen kriisin aiheuttamiin haasteisiin on merkittävästi heikentynyt.
Huolestuneena seuraan kaupungin aggressiivista omaisuuden myyntiä. Kaupungin yhtiörakenteiden järjestely on oikean suuntainen ratkaisu, joka keventää hallintoa. Kaupungin tuloksen sekä taseen vahvistaminen luo mahdollisuuksia, mutta pelkään, että tosiasiallisena tarkoituksena on ideologisen raitiovaunuhankkeen rahoittamistarpeiden varmistaminen.
Kaupungin toimialajohtajien tavoitteet budjettien kasvattamiseksi on järkeistettävä. Kaupungin hallinnon kaikki virat on käytävä lävitse ja turhat virat lopettava. Julkisen sektorin hallinnon tehokkuutta on verrattava yksityiseen sektoriin. Tehokkuuden parantamiseksi on kehitettävä uusia ratkaisumalleja, kuten erilaisia bonusjärjestelmiä ja kannusteita sairaspoissaolojen vähentämiseksi.
Suomen sekä kansainvälisen talouden haasteista, suuresta työttömyydestä, raskaasta velkaisuudesta, merkittävästä verotulojen vähenemisestä sekä mulle-sulle politiikasta johtuen Vantaalla olisi tarvetta kriisiajan johtajuudelle nyt enemmän kuin koskaan.
