Eduskuntavaalit 2023 tulevat olemaan Suomen historian tärkeimmät vaalit. Tulevan hallituksen poliittinen väri tulee ohjaamaan Suomen taloudellista kehitystä vuosikausiksi. Mikäli vasemmistovihreä ryhmittymä (SDP, Vihreät ja Vasemmisto) jatkaa hallituksessa, niin Suomi tulee ajautumaan taloudelliseen kaaokseen. Valtion velkaantuminen tulee kasvamaan entisestään ja ainoat vaihtoehdot tulevat olemaan verolajien lisääminen, byrokratia pöheikön kasvattaminen ja mm. yhteisö- ja tuloverotuksen kiristäminen. Turhia ja tuottamattomia ilmastoprojekteja syntyy kuin sieniä sateella ja tuottava yksityinen sektori näivettyy. Näinhän Suomea on johdettu jo vuosien ajan,
Suomi tarvitseekin ennen kaikkea kriisiajan johtajuutta ja parempaa talouden realiteettien sisäistämistä tulevien päättäjien keskuudessa. Päätöksenteon on oltava yksinkertaisesti ammattimaisempaa.
Perussuomalaisten ja Kokoomukseen varaan rakennettu hallitus on ainoa järkevä vaihtoehto. Kokoomuksen talouspoliittinen linja on parhaiten soviteltavissa Perussuomalaisten kanssa. Kokoomuksen mainostamat veronkevennykset eivät ole ratkaisu, mikäli julkisyhteisöjen velkakuormaa ja nykyisiä budjetteja ei saada kevennettyä. Siksi tärkeimmät painotukset pitää olla kustannusten karsimisessa.
Suomessa veronkanto on maailman tehokkainta, jonka takia valtion kassa kiertää tehokkaasti. Ongelmana on turhat ei välttämättömät menot, jotka rasittavat valtion ja kuntien hallintoja.
On välttämätöntä, että aloitamme yhteiskunnallisen keskustelun siitä, onko kaikki julkisen sektorin velvollisuudet oleellisia. Voidaanko nykyisiä velvoitteita keventää ja miten julkinen sektori saadaan aidosti kustannustehokkaaksi ja vastaamaan modernin nykyajan tarpeita
Suomessa raha on rakenteissa. Julkisen sektorin vuosittaiset hankinnat ovat n. 45 miljardia. Leikattavaa ja paremmin kilpailutettuja hankkeita siis maassamme riittää. Vihreän siirtymän painotuksia pitää hankinnoissa ja kilpailutuksissa keventää, jotta yrityksiä saadaan laajemmin osallistumaan julkisiin hankkeisiin.
Julkisista varoista jaetaan vuosittain satoja miljoonia kolmannelle sektorille ja poliittisille sidosryhmille mm. järjestöavustuksina, toimitilavuokrina, säätiöavustuksina ja muina tulonsiirtoina. Rahan ohjaaminen valtion ja kuntien budjeteista poliittisille sekä ideologisille intressiryhmille on saatava kuriin. Vaikka päätökset ovatkin demokraattisesti päätettyjä ja tietoisesti rakennetun lainsäädännön siunaamia, niin ne ovat usein kansalaisten oikeudentajun ja moraalin vastaisia. Kolmannen sektorin avustukset on saatava läpinäkyväksi ja toimintaa ohjattava yhdestä virastosta tai ministeriöstä.
Ahvenanmaata rahoitetaan vuosittain yli 300 miljoonalla. Vuosikymmeniä maksetut tasoitusmaksut ja varustamotuet ovat esimerkki heikosta johtamisesta. Ahvenanmaan sopimukset on purettava yksipuolisesti ja itsemääräämisoikeutta lisättävä tai Ahvenanmaa liitettävä osaksi Manner-Suomea tasavertaisena maakuntana.
Kuntien määrää on myös vähennettävä. Alle 100 kuntaa onkin riittävä määrä pyörittämään 5,5 miljoonan asukkaan maata. Tätä varten kunnille on rakennettava tiekartta ja tavoitteet. Hallintoa karsimalla, turhia virkoja vähentämällä ja yhdistelemällä saadaan kuntatalouteen tehokkuutta
Porvarillisia puolueita Suomessa on aina yhdistänyt huoli velkaantumisesta ja yli varojen elämisestä. Julkisen talouden tasapainottaminen on elintärkeää. Valitettavasti en usko, että vasemmisto puolueet tähän pystyisivät.
Pidetään hallinto laihana ja lahjakkaana, niin kaikki on mahdollista.
