This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.
Yrittäjyys kasvuun
Yrittäjyys kasvuun
Yritykset tuottavat kaksi kolmasosaa Suomen arvonlisäyksestä. Yritykset luovat tuottavat työpaikat, pitävät kansantalouden pyörät liikkeessä, kehittävät suurimman osan innovaatioista ja vahvistavat osaltaan Suomen kilpailukykyä. Elinkeinoelämään investoidut rahat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin lisääntyvinä verotuottoina.
Yritykset ovat yhteiskunnan tukiranka. Poliitikkojen ja julkisen sektorin tehtävänä on luoda toimivat rakenteet tukemaan yritystoimintaa ja yrittäjien jaksamista. Kannustava verotusjärjestelmä, koulutetun työvoiman varmistaminen, turhan byrokratian ja valvonnan karsiminen sekä tehokkuuteen tähtäävä päätöksenteko antavat yrityksille avaimet menestymiseen.
Korkeasta työllisyysasteesta (74,7 % 11/2022) huolimatta valtio velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Työllisyysastetta tärkeämpää on se, kuinka moni työllistyy yksityisellä sektorilla.
Yrittäjien riskiä on tuettava kannustavalla verotuksella. Yrityksen yhteisöveron verottaminen vasta, kun yhtiöstä nostetaan osinkoveroa, olisi oikeansuuntainen ratkaisu. Myös ratkaisuja sille, etteivät ulkomaalaiset yritykset ostaisi parhaita suomalaisia pk-yrityksiä pois markkinoilta, pitäisi kehittää. Yrityksen sukupolvenvaihdos pitäisin olla kevyesti verotettua. Tällä varmistettaisiin pk-yritysten omistusten ja päätäntävallan jääminen Suomeen. Samalla estettäisiin Suomen muuttuminen tytäryhtiötaloudeksi.
Julkisen sektorin kilpailutuslainsäädäntöä pitää parantaa sekä julkisen sektorin hankintojen parissa työskentelevien osaamista kehittää. Yritykset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa huonon lainsäädännön takia, ja hyvä veli -järjestelmä ohjaa käytännön toimia julkisissa kilpailutuksissa sekä hankinnoissa.
Eduskunnassa, kuntien sekä hyvinvointialueiden valtuustoissa ja työnantajajärjestöissä yrittäjien määrää on lisättävä. Tässä äänestäjillä on suurin vastuu. Esimerkiksi omassa kunnassani Vantaalla 67 luottamushenkilön valtuustossa olen ainoa kokopäiväinen yrittäjä, joka aidosti työllistää muitakin kuin itsensä. Miten tällainen valtuusto voi aidosti tehdä yrittäjämyönteisiä ratkaisuja?
Työnantajajärjestöissä ja elinkeinoelämän keskusjärjestössä (EK) suuryritykset päättävät kaikista merkittävistä linjamuutoksista ja tavoitteista. Kilpailu vähenevästä ja osaavasta työvoimasta sekä suuryritysten markkinaosuuksien kasvuhakuisuus heikentää entisestään pienyrittäjien asemaa markkinoilla. Työnantajajärjestöjen tavoitteissa pitäisi näkyä paremmin yrityskentän moninaisuus ja mikroyrittäjien tavoitteet.
Positiivisella asenteella, yhteistyöllä ja tahdolla ratkaista yrittäjien ongelmia päästään jo pitkälle. Itse tulen ennen kaikkea ajamaan mikro- ja pk-yrittäjien etuja. Vahva 35 vuoden yrittäjätaustani sekä toimintaympäristön kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja innovatiivisuus antavat avaimet tuloksen tekoon. Vain yrittämällä voi menestyä. Oli kysymys sitten politiikasta tai ihan perinteisestä yrittämisestä.